Aina ei vaihtamalla parane

15.8.2011 11:26:35

15.08.2011 | Outi Kalska:

Syksy koittaa taas lämpimän ja aurinkoisen kesän jälkeen. Hyvin toiminut loma on täyttänyt akut ja rentouttanut mielen.

Kun palaamme pidemmän tauon jälkeen arkeen, tapahtuu uudistumisen ohella muutakin. Työpaikan ärsyttävät tai tylsät asiat, joihin oli ehtinyt turtua, nousevat taas pinnalle. Tyypillisesti yksi negatiivinen ajatus johtaa toiseen, ja työpaikan hyvät puolet unohtuvat. Vielä jos lähipiirissä yksi tai useampi vaihtaa työpaikkaa tai aloittaa uudet opinnot, voi kaverin innokkuus kääntää omat ajatukset entistä kielteisemmiksi. Pitäisikö minunkin vaihtaa?

Ongelmia on muuallakin

Työpaikan vaihtamisella pyritään usein systemaattisen urakehityksen ohella pääsemään eroon asioista, jotka eivät ole mielekkäitä. Riittävän pitkä rupeama samassa työpaikassa johtaa myös monella siihen, ettei jaksa enää ”taistella tuulimyllyjä vastaan”. Tuntuu helpommalta siirtyä vihreämmille nurmille. Samankaltaisiin ongelmiin voi kuitenkin törmätä myös uudessa työpaikassa.

Tietotyöntekijöinä tai asiantuntijoina saatamme olla yllättävänkin passiivisia oman urakehityksemme edistämisessä. Ensin ei tehdä mitään ja sitten kun muutosta aletaan yhtäkkiä kaivata, ei tyydytä mahdollisten epäkohtien käsittelyyn, vaan laitetaan koko työpaikka vaihtoon. Se on turhan raskas prosessi, joten miksemme pyrkisi pitämään kiinni nykyisen työpaikan hyvistä puolista ja kehittämään niitä osia, jotka eivät omasta mielestä toimi.

Syynä voi olla haluttomuus poistua omalta mukavuusalueelta. Epämukavuusalue kuulostaa – niin no – epämukavalta. Epämukavuusalueella oleskelu, oikeissa määrissä, voi kuitenkin olla ponnistuksen arvoinen. Tietoinen matkaaminen omalle epämukavuusalueelle kasvattaa ja rohkaisee toimimaan oman osaamisalueen reunoilla. Samalla kehittyvät työntekijän kyky oppia uutta, ratkaista ongelmia ja ottaa riskejä.

Älä pelkää pelkoa

Jos jokin asia samaan aikaan kiinnostaa ja pelottaa, kannattaa sitä kohti pyrkiä. Pelko takaa sen, että haastetta on riittävästi, ja oma kiinnostus puolestaan sen, että haasteisiin uskaltaa tarttua. Mitä muuta epämukavuusalueella oleskelu on kuin oman mukavuusalueen systemaattista laajentamista? Jokainen voi itse säädellä sitä, miten kauas mukavuusalueeltaan lähtee. Mitä useammin tämän askeleen rohkenee ottaa, sitä pidemmälle todennäköisesti uskaltaa harpata seuraavalla ja sitä seuraavalla kerralla.

Työnantaja todennäköisesti pitää rohkeita avauksia tekeviä työntekijöitä kiinnostavina resursseina, joille myös tarjotaan uusia haasteita kun niitä liiketoiminnan kehittyessä tulee vastaan. Näin voi itse vaikuttaa siihen, miten omat mahdollisuudet ja toiveet otetaan yrityksessä huomioon. Näin työnantajankaan ei välttämättä tarvitse aina palkata uutta, nollasta perehdytettävää henkilöä talon ulkopuolelta uuteen, avautuvaan tehtävään, vaan resurssi saattaa löytyä talon sisältä.

Työnantajasi ei kuitenkaan osaa lukea ajatuksiasi, joten avaa rohkeasti suusi ja kerro, miten pitkälle haluaisit loikata. Aina loikan ei tarvitse päätyä kilpailijalle. Fiksu työnantaja ymmärtää tämän.

Plus
15
Minus
2
Kommentteja 2
Bookmark and Share

Kommentit:

Kommentit:Comments: 1 - 2 / 2 Sivu: 1 / 1 1
Todella osuvasti kirjoitettu. Vastaavanlaisia ajatuksia on varmasti useiden työntekijöiden mielessä.
Työnantajatkin ovat onneksi havahtuneet tähän ja alkaneet aktiivisesti tarjoamaan erilaisia kehittymistapoja ja mahdollisuuksia vaihtaa tehtäviä. Tulevaisuudessa tällainen osaajien urakehityksen johtaminen, Talent Management, nousee varmasti entistä tärkeämmäksi, jotta yritykset saavat pidettyä niille tärkeät avainosaajat itsellään. Koko vastuu ei kuitenkaan voi olla työnantajalla eli kyllä työntekijänkin täytyy oppia avaamaan suunsa ja kertomaan ajatuksensa, eikä vain äänestää jaloillaan.

Terhi Aho, 16.8.2011 9:48

Hienosti pohdittu! Olen kutsunut tätä prosesessi leipiintymiseksi, jonka kanssa pitää olla tarkkana niin itse kuin esimiehenä. http://hoppajob.wordpress.com/2011/08/01/tunnistatko-tyontekijasi-leipiintymispisteen/

Janne Ruohisto, 16.8.2011 10:44

: *
: *
Kirjoita tarkistusluku:
 =
RSS
Kommenttien syöte
 
 
 
 

Tartu luuriin

Soita +358 (0)20 7205 400
 

Lähetä viesti

  • SnailMail
  • Fondia Oy
  • PL 4
  • FI-00101 Helsinki
  • Email
  • fondia@fondia.fi