16.05.2011 | Marianne Saarikko-Janson:

Joskus keväällä 2003 ajatus iski minuun kuin salama. Suomeen tarvittaisiin uudenlainen toimija liikejuridiikan alalla ­ – sellainen, joka osaisi tuotteistaa palvelunsa tehokkaasti eikä pelkäisi hyödyntää nykyaikaisia IT-sovelluksia.

Hämmästelin alan neitseellisyyttä tällä saralla, enkä löytänyt järkevää selitystä sille, ettei kukaan ollut viitsinyt murtaa vanhoja perinteitä. En löytänyt kyseiselle puutteelle muuta selitystä kuin että lahjakkaat lakimiehenalut keskittyivät tyydyttämään kunnianhimoaan seuraamalla vanhojen potrettipartnereiden valmiiksi tallaamia polkuja.

Miksi yrittäminen on niin pelottavaa?

Entiset kollegat ja opiskelukaverit olivat poikkeuksetta innostuneita Fondian käynnistymisestä alkuvuodesta 2004. Pienessä huppelissa moni tunnustikin ihailevansa rohkeuttani tehdä jotain näin räväkkää – olinhan jättänyt potentiaalisesti hienon uran maineikkaassa asianajotoimistossa.

Hämmästelin heidän näkemyksiään: laajemmassa perspektiivissä rohkeuteni oli varsin vaatimatonta. Yrittäminen ei ole fyysisesti vaarallista (lukuun ottamatta mahdollisia stressisairauksia). Tämän lisäksi minulla oli myös hyvään työpaikkaan sijoitettu puoliso, joka takasi päivittäisen leipäni. Tajusin vähitellen, ettei kyseessä ollutkaan ensisijaisesti näiden riskien toteutumisen pelko. Pelottavin ajatus oli oman maineen mahdollinen tuhraantuminen epäonnistuneen hankkeen vuoksi.

Onko itsensä likoon laittaminen erityisesti asiantuntijoiden, kuten juristien, herkkä kohta? Onko niin, että nuori asiantuntija - selvitettyään pääsykokeet, punnerrettuaan tiilikiviteosten läpi, läpäistyään seulan unelmatyöpaikkaan, jopa luonnosteltuaan osakasputkisuunnitelman – ei uskalla riskeerata lähes varmaa menestyksen polkua kasvojen menettämisen pelossa? Onko niin, että korkea koulutus toimii tehokkaana yrittämisen rokotteena?

Asiantuntijan psyyken vaihtoehtoiskustannus on niin korkea, ettei tohdita ottaa selvää, olisiko yrittäjäpolusta tullut jotain. Yrittämisen rohkeudesta on huutava pula niiden joukossa, joilla olisi siihen varaa.

Yritys uhkaa keski-ikäistyä

Fondian seitsemänvuotisen olemassaolon aikana olen huomannut, ettei yrittämisen rohkeuden löytäminen kuitenkaan helpotu yrityksen kasvun myötä. Yrityksen psyyken vaihtoehtoiskustannus kasvaa vuosi vuodelta, ja samalla yritys uhkaa keski-ikäistyä. Jo hankittua mainetta ja menestystä ei haluta riskeerata ja varman päälle pelaaminen käy houkuttelevaksi.

” Kannattaako noin rohkeaa mainoskampanjaa sittenkään laittaa liikkeelle, ettei se vaan pelota konservatiivisempia asiakkaita?”, epäröi yrittäjä. Epävarmuutta levittävät virukset löytyvät sekä yrityksen ulkopuolelta, kollegoista että omasta hauraasta minuudesta. Joka aamu on katsottava peiliin ja toistettava: se mikä ei tapa, vahvistaa.

Plus
20
Minus
1
Kommentteja 2
Bookmark and Share

Kommentit:

Kommentit:Comments: 1 - 2 / 2 Sivu: 1 / 1 1
Useimmat yliopistotutkinnot on työelämän kannalta hyvin kapea-alaisia ja käyttökelvottomia.
Porukka on ns ihan huuli pyöreänä töihin tullessaan- tiedän asian omasta kokemuksesta.
Käytännön liikeelämän/työelämän ziljoonat käytännöt pitää sitten kompastellen opetella kalliisti.
Toinen asia on se, että monet tutkimusalat yliopistolla on aika - ei yliopistolla hevillä muutetaa professuria, vaikka maailma ympärillä muuttuu hurjaa vauhtia, ja vaatisi paljonkin tutkimusta ja asintuntijoiden koulutusta.
t FM kai.j.lahteenmaki@gmail.com

Kai Lähteenmäki, 17.5.2011 13:24

Ensinnäkin, yliopistoissa ei kouluteta sellaisia ihmisiä, joiden koulutuksella yksinään olisi riittävästi kysyntää. Parhaimmat mahdollisuudet yrittäjänä pärjäämiselle on erilaisilla lääkäreillä ja juristeilla.

En yhtään ihmittele juristien ja muiden akateemisten ihmisten haluttomuutta lähteä yrittäjäksi. Miksi tehdä ympärivuorokautista työpäivää epävarmalla palkalla, kun vaihtoehtona on 10 000 €:n kuukausipalkka ja bonukset (juristit varsinkin)?
Yksinyrittäjän yritys on erittäin haavoittuvainen ja kaikki tulo on kiinni yhden ihmisen työpanoksesta. Liikevaihtoa pitää siis tulla heti miljoonien mittakaavassa ja tähän tarvitaan työtekijöitä. Yrittäjä ei taas tässä tilanteessa ole perinteinen yrittäjä vaan toimitusjohtaja.

Yrityksen perustaminen yksin ei siis kannata ja tiimin kasaamiseen liittyy omat riskinsä. Ensimmäinen rekrytointi voi olla yrityksen ensimmäinen ja viimeinen virhe eikä osakkaisiinkaan voi aina luottaa, jos sellaisia ylipäätään mistään löytää.

Uudet yritykset ovat siis muiden kuin akateemisten ihmisten juttu. Vähemmän kouluttettu yrittäjä tarvitsee kuitenkin jossain vaiheessa koulutettua työvoimaa.


T: kauppatieteiden opiskelija, joka meinasi alkaa yrittäjäksi ja tuli sitten järkiinsä

Tuomas, 17.5.2011 21:08

: *
: *
Kirjoita tarkistusluku:
 =
RSS
Kommenttien syöte
 
 
 
 

Tartu luuriin

Soita +358 (0)20 7205 400
 

Lähetä viesti

  • SnailMail
  • Fondia Oy
  • PL 4
  • FI-00101 Helsinki
  • Email
  • fondia@fondia.fi