19.09.2011 | Arto Lindfors:

Viime viikkoina olemme saaneet lukea lehdistä Finavian erotetun toimitusjohtajan erokorvauksista ja niiden kohtuullisuudesta. Yleinen mielipide näyttää olevan se, että johtajien erokorvauksia ylipäätään pidetään kohtuuttomina.

Keskustelussa kohtuullisuudesta tai kohtuuttomuudessa usein unohtuu, ettei toimitusjohtajalla ole minkäänlaista irtisanomisturvaa. Toimitusjohtajasta eroon pääseminen on helppoa. Perusteeksi riittää, ettei toimitusjohtajan naama miellytä omistajaa tai hallitusta. Toimitusjohtaja saa yleensä putsata pöydän välittömästi enkä ole koskaan kuullut, että toimitusjohtaja olisi yrittänyt vaatia korvausta perusteettomasta irtisanomisesta oikeusteitse.

Entäpä jos joku yrittäisikin irtisanoa työntekijän asemassa olevan henkilön sillä perusteella, että työntekijä on hoitanut työnsä erinomaisesti mutta työntekijällä ja esimiehellä on mielipide-eroja tai henkilökemiat eivät toimi? Tuloksena olisi lähes varmasti kanne perusteettomasta irtisanomisesta, YT-menettelyn rikkomisesta ja ehkä päälle vielä syrjintäkanne.

Työntekijä on oikeutettu vähintään kolmen kuukauden ja maksimissaan 24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen laittomasta irtisanomisesta. Jos kyseessä olisi luottamushenkilö, korvaus on 30 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. YT-lain rikkomisesta tulee päälle vielä 31 570 euron korvaus ja kenties sakot työnantajalle.

Milloin erokorvaus?

Minulla ei ole minkäänlaista sisäpiirin tietoa Finavian toimitusjohtajan irtisanomisen perusteista, mutta lehdistä lukemani perusteella olisin melko varma, että jos Finavian toimitusjohtajaan olisi sovellettu työsopimuslain irtisanomisturvaa, irtisanominen olisi ollut laiton. Ja vielä sieltä törkeämmästä päästä. Tällöin toimitusjohtaja olisi ollut oikeutettu jopa 450.000 euron korvauksiin, jos hänen kuukausipalkkansa on ollut noin 18.500 euroa, kuten julkisuudessa on kerrottu.

Liikenneministeri Merja Kyllönen on julkisuudessa päivitellyt johtajien ylisuuria erorahoja ja todennut, että ” Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, koska tavallisille työntekijöille ei Suomessa irtisanomisissa tarjoilla erokorvauksia.” Kehottaisin ministeriä kysymään avustajiltaan, miten asia todellisuudessa on. Jos työntekijä Suomessa erotettaisiin vastaavalla tavalla kuin toimitusjohtaja ministeriön ohjauksessa olevassa yhtiössä, työntekijälle olisi tiedossa erittäin suuret korvaukset.

Ministeri Kyllönen rinnastaa tuotannollis-taloudellisilla perusteilla tapahtuvan irtisanomisen ja työantajan yksipuolisen ilmoituksen perusteella tapahtuvan irtisanomisen toisiinsa.

On totta, ettei Suomessa makseta samanlaisia erokorvauksia tuotannollis-taloudellisissa irtisanomistapauksissa kuin monessa Euroopan maassa. Mutta ei toimitusjohtajallekaan erokorvausta makseta, jos hänen sopimuksensa päättyy yhtiön alasajoon tai konkurssiin tai toimitusjohtaja itse päättää lähteä yhtiöstä. Eikä myöskään siinä tilanteessa, että hän omalla menettelyllään syyllistyy niin vakavaan rikkeeseen, että työnantajalla on oikeus purkaa sopimus. Jos korvausta näissäkin tilanteessa maksetaan, on toimitusjohtajan sopimus huonosti laadittu.

Miksi erokorvaus?

Toimitusjohtajien erokorvaus on korvausta siitä, että toimitusjohtajalla ei ole minkäänlaista turvaa sopimuksen jatkuvuudelle. Lähtö voi tulla koska tahansa. Työntekijä sen sijaan voi luottaa, että jos hoitaa työnsä kunnolla, työsuhteen jatkuminen on melko varmaa.

Sen vuoksi mielestäni 12 kuukauden korvaus on kohtuullinen korvaus tästä epävarmuudesta. Erokorvaus on hinta siitä, että omistaja tai hallitus voi koska tahansa ja ilman perustetta irtisanoa sopimuksen. Kahdentoista kuukauden korvaus ei myöskään poikkea siitä, mitä tuomioistuimet tuomitsevat laittomista irtisanomisista työntekijöille. Julkisuudessa erokorvaukseen usein sekoitetaan irtisanomisajan palkka, vaikka juridisesti kyseessä on kaksi eri asiaa. Irtisanomisajan palkkaan on jokainen työntekijä oikeutettu, myös toimitusjohtaja.

Erokorvaukset määritellään lähes aina kuukausipalkan mukaan. Jos ministeri Kyllönen on sitä mieltä, että toimitusjohtajien erokorvaukset ovat kohtuuttomia, olisi syytä miettiä, ovatko maksetut kuukausipalkat kohtuullisia. Onko johtaja oikeasti kolme tai jopa kymmenen kertaa arvokkaampi yhtiölle kuin keskiverto työntekijä?