05.12.2011 | Jorma Vartia:

Joskus asiat ovat tarpeettoman monimutkaisia. Tarpeettomasta monimutkaisuudesta suosikkiesimerkkini on tenniksen pistelasku. Kuinka jollekulle tuli edes mieleen laskea pisteet 15-30-40? Olisihan se näin jälkikäteen ajateltuna ollut selkeämpää laskea pisteet ihan vaan 1-2-3.

Helsingin Kaupunginkirjaston Tietohuoltoaseman mukaan tenniksen pistelaskutavan arvellaan juontavan juurensa keskiajalle, mutta alkuperälle on sekä ranskalainen että englantilainen tarinansa.

Ranskalaisen version mukaan pistelaskutapa olisi saanut alkunsa kellosta, jonka viisareita siirrettiin aina vartin verran, ensimmäisen pisteen jälkeen viiteentoista, sitten 30:een, 45:een ja lopulta 60:een, joka oli pelin korkein luku. Miksi pistelaskussa 45 lyhennettiin 40:een, ei tiedetä. Ranskankielestä tulevat myös pistelaskun nykyiset termit. Nolla, englanniksi love, tulee ranskan muna-sanasta l'oeuf. Asialla ei siis ole rakkauden kanssa mitään tekemistä. Tasan, englanniksi deuce, tulee ranskan sanasta kaksi, deux, sillä tasatilanteen jälkeen pelaajan tulee voittaa kaksi pistettä viedäkseen pelin.

Englantilainen version mukaan pistelasku juontaa majuri Walter Clopton Wingfieldin vuonna 1874 patentoimaan peliin sphairistike, joka oli brittiläisen yläluokan ja upseerien suosiossa mm. Intiassa. Tämän pelin pistelaskujärjestelmä puolestaan perustui brittiläisten sota-alusten tykkeihin, joiden ammukset olivat 15-, 30- ja 40-paunaisia.

Juridiikan ei tarvitse olla vaikeaselkoista

Myös juridiikka on joskus tarpeettoman monimutkaista, ja juristin arvo tuntuukin välillä olevan siinä, että hän tuntee ”juridiikan pistelaskun”. Lait, sopimukset ja niiden käyttämä terminologia ovat joskus todella vaikeaselkoisia, jopa niihin koulutetulle juristille. No, myös muilla ammattikunnilla taitaa olla taipumusta käyttää lyhenteitä ja terminologiaa, joka ei heti aukea asiaan vihkiytymättömälle. Ehkä tarkoituksellakin.

Sopimukset ja lait pitäisi pyrkiä kirjaamaan kielellä, jonka myös ei-juristit pystyvät ymmärtämään eikä oikeustieteellinen koulutus pitäisi olla tarpeen, jotta selviäisi tämän päivän byrokratiaviidakossa. Kyllä juristeille muutoinkin työtä riittää.

Selkeämpään suuntaan ollaan onneksi kuitenkin kulkemassa. Esimerkiksi viranomaisten palvelut siirtyvät koko ajan enemmän verkkoon ja samalla niiden käyttöä pyritään ohjeistamaan ja tekemään helpommaksi. Erilaiset ilmoitukset, hakemukset ja rekisteröinnit helpottuvat. Osakeyhtiön perustaminen ja rekisteröinti eivät yksinkertaisimmillaan vaadi lainkaan juristia. Patentti- ja rekisterihallituksen nettisivuilla on varsin helppokäyttöiset työkalut ja lomakkeet yhtiön perustamiseen.

Moni selvittää jo kaikenlaiset kysymyksensä, myös juridiset, googlettamalla. Ilmaiset tietopankit kehittyvät koko ajan monipuolisemmiksi ja kattavammiksi. Vielä on kuitenkin tilaa esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaa helpottaville juridisille työkaluille. Tässä on meille juristeille yksi mielenkiintoinen haaste.