31.01.2011 | Janne Ala-Sippola:

Olin viime syksynä kuuntelemassa Pekka Himasen pitämää erinomaista yleisöluentoa. Yksi Himasen käsittelemistä konsepteista oli ajatus rikastavan vuorovaikutuksen yhteisöstä, jossa positiivisen, kannustavan ja ennen kaikkea innostavan vuorovaikutuksen avulla jokainen yksilö kykenee parempaan suoritukseen kuin mihin yksin kykenisi.

Pitääkö työyhteisön olla rikastava?

Mielestäni vastaus kysymykseen on kyllä, sillä rikastavassa työyhteisössä ryhmän jäsenet auttavat toinen toisiaan parempiin suorituksiin. Lisäksi työskentely tiimeissä on parhaimmillaan erittäin innostavaa ja työn tulokset ovat myös parempia kuin yksilötyössä. Rikastavan työyhteisön jäsenet ovat avoimia uusille asioille ja haluavat kehittää itseään ja muita eteenpäin. Toimivan ryhmädynamiikan löytäminen edellyttää laajempaa yhteisöä, joka on innostunut samasta asiasta ja jolla on intohimoa tekemiselle.

Rikastavan vuorovaikutuksen ideoita voidaan helposti hyödyntää suoraan myös työpaikoilla ottamalla käyttöön sosiaalisesta mediasta tuttuja sähköisiä osaamisen ja tiedon jakamisen tapoja. Etenkin nuorempi sukupolvi on tottunut jakamaan tietoa sosiaalisissa medioissa, mutta työpaikoilla ja liike-elämässä sosiaalisen median työkaluja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.

Sosiaalisessa mediassa seurataan yleensä itseä kiinnostavia asioita, liittyivätpä ne sitten bisnekseen, uuteen teknologiaan tai vaikkapa muotiin. Sosiaalinen media on myös verrattain tasa-arvoinen kanava vuorovaikutukselle ja tiedonjaolle, koska keskenään verkostoituneet käyttäjät ovat yleensä kiinnostuneita samoista asioista ja myös sosioekonomiselta taustaltaan lähellä toisiaan. Usein verkkoyhteisössä esitettyyn kysymykseen löytyykin nopeasti vastaus, koska joku toinen samasta asiasta kiinnostunut on jo löytänyt asiaan ratkaisun. Sosiaalinen media voikin parhaimmillaan toimia myös työpaikan vertaistukena.

Kun riittävän moni on kiinnostunut samoista asioista, osaamisen yhdistäminen auttaa saavuttamaan enemmän vähemmällä. Parhaimmillaan verkostoissa jaetaan avoimesti tietoa ja osaamista yhteiseksi hyväksi.

Fasilitointi – parempaa ryhmätyöskentelyä

Sähköiset työkalut voivat helpottaa ja tehostaa työskentelyä, mutta ne eivät poista tarvetta ihmisten väliselle kanssakäymiselle ja tiimityölle. Ryhmätyöskentelyssäkin kannattaa kuitenkin kokeilla rohkeasti uusia menetelmiä.

Fasilitoinnilla tarkoitetaan työkaluja ja menetelmiä, joilla tehostetaan kokousprosessia ja kannustetaan ihmisiä osallistumaan. Fasilitointi soveltuu hyvin ryhmätyöskentelyyn esimerkiksi asiantuntijaorganisaatioissa. Sen avulla voidaan muun muassa jakaa ihmisten tietotaitoa organisaation sisällä ja saada ihmiset sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin.

Yksi fasilitointimenetelmä on idealogi, jota voidaan käyttää esimerkiksi ideointiin, oppimisen syventämiseen ja yhteisymmärryksen rakentamiseen ryhmässä. Idealogi on hyvä tapa jakaa ja kerätä ydinoivalluksia organisaation sisällä sekä kehitellä ideoita eteenpäin.

Idealogin kokeileminen on todella helppoa! Ensin sovitaan aihe ja kirjataan omat ideat paperille. Sitten varastellaan ideoita 2-4 hengen pienryhmissä ja kirjataan parhaat ideat omille papereille. Tämän jälkeen ryhmät hajotetaan ja muodostetaan uudet ryhmät, joissa hyödynnetään taas muiden ideoita. Sitten muodostetaan vielä kerran uudet ryhmät ja valitaan parhaat ideat. Ideoita ei tarvitse esitellä, koska ne on käyty jo läpi ryhmien keskuudessa, mutta parhaat ideat voidaan tuoda esille ideanäyttelyssä. Lopuksi arvioidaan ideoita ja keskustellaan niistä sekä jalostetaan ideoita eteenpäin.

Fasilitointi saa ihmiset keskustelemaan, tekee ideoista yhteisiä ja yleensä harjoituksen lopuksi ideat ovat kaikille selviä. Harjoituksen pohjalta on paljon helpompi saada aikaan yhteinen tekemisen meininki, minkä voimalla uudet hyvät ideat saadaan nopeasti toteutettua. Parhaat ideat kannattaa jakaa muidenkin iloksi vaikka blogissa tai muussa sosiaalisessa mediassa.

Käytä muiden ideoita omien ideoiden parantamiseen ja paranna muiden ideoita jakamalla omia ideoitasi!