Blogit ja uutiset

Pureskelemme selkokielelle polttavat juridiset aiheet.

Lohkoketju avattuna

Kirjoittanut Arto Lindfors | 20.10.2016 9:57

Arto_Lindfors_270x270.jpg

Oletko koskaan miettinyt, miten monimutkainen sopimusten ketju on näennäisesti yksinkertaisen verkko-ostoksen takana? Kun olet painanut ”Maksa” painiketta, eivät rahasi suinkaan mene suoraan myyjälle, vaan välissä on useita tahoja, yleensä pankkeja, luottokorttiyhtiöitä tai muita välikäsiä. Sekä sinulla että myyjällä pitää olla sopimus pankin tai luottokorttiyhtiön kanssa, jotta kauppa ylipäätään onnistuisi. Näitä välikäsiä kutsutaan ”luotetuiksi kolmansiksi osapuoliksi”. Heitä käytetään, koska kaupan osapuolet eivät luota toisiinsa.

Väitän, että koko länsimainen talousjärjestelmä perustuu tällaisten luotettujen kolmansien osapuolten käyttöön. Valuuttajärjestelmämme ei olisi mahdollista ilman luotettavia keskuspankkeja, arvopaperikauppaa käydään aina välittäjän kautta, kiinteistöomistusjärjestelmä perustuu luotettavaan kiinteistörekisteriin, sähkömarkkinat perustuvat kolmannen osapuolen käyttöön jne. Lähes aina kuin siirrämme jotain, jolla on taloudellista arvoa, käytämme välissä jotain kolmatta osapuolta, johon luotamme.

Kuvittele tilanne, jossa nämä kolmannet osapuolet voitaisiin kokonaan ohittaa ja kaupankäynti tai sopiminen tapahtuisi suoraan ostajan ja myyjän välillä. Tällainen mahdollisuus mullistaisi yhteiskunnan rakenteita. Pankkien, luottokorttiyhtiöiden, sähköyhtiöiden ja monen muun instituution liiketoiminta muuttuisi rajusti tai jopa romahtaisi kokonaan. Tällaisen muutoksen saattaa aiheuttaa lohkoketjusovellusten (blockchain) yleistyminen.

Lohkoketju sinänsä ei ole sen ihmeellisempi asia kuin tietokanta, joka on ollut tietojenkäsittelyn perussovellus siitä asti kun tietokoneet yleistyivät. Tavallisesta tietokannasta lohkoketjun erottaa se, että se on hajautettu tuhansille palvelimille ympäri maailmaa ja erityisesti se, että tietojen (lohkon) sisältöä ei voi muuttaa jälkikäteen ilman, että siitä jää merkintä seuraaviin lohkoihin. Sitä voisi verrata tilikauden kirjanpitoaineistoon ja tilinpäätökseen. Kun tilikausi päättyy, kirjanpito lukitaan ja tuloslaskelma sekä tase vahvistetaan tositteiden pohjalta eikä lukuja voida enää jälkikäteen muuttaa. Uuden tilikauden taseen luvut avataan edellisen kauden lukittujen tietojen pohjalta. Vastaavalla tavalla jokainen lohko lohkoketjussa sisältää matemaattisesti lasketun tiivisteen edellisen lohkon tiedoista. Jos aikaisempien lohkojen tietoja yritetään jälkikäteen muuttaa, tiivistefunktio paljastaa muutoksen.

Pankkien ja muiden luotettujen kolmansien osapuolten liikeidea on pohjimmiltaan perustunut siihen, että ne ovat toimineet kirjanpitäjinä osapuolten välisissä tapahtumissa. Pankki on pitänyt kirjaa siitä, paljonko tilillesi on tullut rahaa ja paljonko sieltä on lähtenyt rahaa. Nyt tällainen kirjanpito voidaan siirtää hajautetusti ylläpidetylle, läpinäkyvälle tietokannalle. Tästä syystä lohkoketjua kutsutaan usein hajautetuksi kirjanpidoksi (englanniksi distributed ledger). Ja tässä piilee lohkoketjun vallankumouksellisuus; lohkoketjuteknologiaa hyödynnettäessä voidaan syrjäyttää kaikki kolmannet osapuolet erilaisista transaktioista koska tapahtuminen kirjanpito voidaan hoitaa lohkoketjulla. Sen sijaan, että luottaisimme pankkiin ja siihen, että se kirjaa pankkitilimme tapahtumat oikein, luotammekin siihen, että hajautetussa tietokannassa kukaan yksittäinen taho ei pysty ottamaan haltuunsa tietokantaa ja tekemään vilpillisiä kirjauksia ilman, että jää kiinni siitä.

Tunnetuin lohkoketjusovellus on virtuaaliraha. Erilaisia virtuaalivaluuttoja on useita. Käytetyin niistä on Bitcoin. Virtuaalivaluuttaa käytettäessä voidaan pankit syrjäyttää kokonaan, rahan siirrot tapahtuvat suoraan maksajalta saajalle ilman, että välissä on ketään kolmatta osapuolta. Maksaminen tuskin pitkään aikaan siirtyy kokonaan virtuaalivaluuttapohjaiseksi, sen sijaan uskon (ja toivon) että erilaiset mikromaksujärjestelmät yleistyisivät lohkoketjuteknologian myötä.

Tällä hetkellä internetin sisällön tuottajilla ei ole järkevää tapaa laskuttaa käyttäjiä internetin sisällöstä. Yksittäisen maksutapahtuman kustannukset ovat niin suuret, ettei alle yhden euron hintaisia tapahtumia kannata laskuttaa. Toisaalta kuluttajat eivät ole halukkaita maksamaan yhden YouTube -videon katselusta tai lehtiartikkelin lukemisesta euroa. Jos sen sijaan hinta olisikin vaikka puoli senttiä, laskisi kynnys maksaa sisällöstä ja toisaalta mahdollistuisi rahastaminen tällä hetkellä ilmaisesta sisällöstä. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa tällaisen suoran laskuttamisen tuottajan ja käyttäjän välillä ilman, että välillä syntyy ainakaan merkittäviä transaktiokustannuksia.

Lohkoketjuteknologian sovelluksia on lukuisia, useimmat niistä vielä kokeiluvaiheessa. Saksassa testataan Blockcharge -nimistä sovellusta, jolla kuka tahansa voi perustaa sähköauton latauspisteen vaikka pihalleen ja myydä sähköä sähköautojen käyttäjille. Sovellus hoitaa maksuliikenteen myyjän ja lataajan välillä ilman välikäsiä hyödyntäen lohkoketjutekniikkaa. Storj.io -sovellus haastaa Amazonin ja muut palvelintilaa myyvät yritykset tarjoamalla ratkaisua, jossa levytila on hajautettu tuhansille yksityisten ihmisten ja yritysten koneille ympäri maailmaa. Palvelun kautta voit joko ostaa levytilaa tai myydä omaa ylimääräistä levytilaasi. Tiedostojen hajautus ja salaus on toteutettu lohkoketjuteknologialla.

Lohkoketju saattaa pitkällä tähtäimellä muuttaa myös lakimiesten työtä. Teknologia mahdollistaa ns. älykkäät sopimukset, jotka ovat ohjelmistoja, jotka valvovat autonomisesti sopimusten syntymistä ja toteutumista. Esimerkiksi sveitsiläispankki UBS on kokeillut älykästä johdannaista, jossa lohkoketjuteknologialla toteutettiin rahoitusinstrumentti, joka huolehti itse veloituksista ja maksuista ilman, että siihen tarvittiin pankin selvitysosastoa. 

Lohkoketjuteknologia ei suinkaan ole ongelmatonta eikä ole varmaa, että se lyö läpi itsensä siten kuin monet toivovat. Tällä hetkellä isoja ongelmia ovat mm. järjestelmän tietoturvallisuus, teknologian suorituskyky ja kehityksen hallinta. Mutta kuten niin monen uuden asian alussa, todennäköisesti yliarvoimme lohkoketjuteknologian lyhyen aikavälin ja aliarvioimme sen pitkän aikavälin vaikutukset.

 

Arto Lindfors on Fondian IT-lakimies ja Tekesin ReCon -tutkimusprojektin ohjausryhmän puheenjohtaja. ReCon -tutkimushankkeessa tutkitaan lohkoketjuteknologian kaupallisia mahdollisuuksia.

Aiheita: ict

Kommentoi